lauantai 11. heinäkuuta 2015

Räyringinjärven kunnostusprojekti

Kotiseutuni merkittävin järvi, Räyringinjärvi, päätettiin kunnostaa pääosin talkoovoimin vuonna 2014-2015. Järven Isokylän puolesta rantaa ruopattiin, isoimmat karikot räjäytettiin ja järven pohjalle asetettiin 1400m pitkä putki. Putki halkoo matalan järven syvännettä ja se vie vettä ns Pesuojaan. Tavoitteena putkella on saada aikaan veden riittävä vaihtuminen.  
 
Putki asennettiin järven jäälle maaliskuussa 2015 ja neljän metrin välein putkeen kiilattiin betonipainot, joista kukin painaa 80kg. Putki painui aluksi pohjaan, mutta nousi sinne jääneen ilman vaikutuksen myötä osittain pinnalle. Putkeen porattiin reikiä ja niin se saatiin painumaan pohjaan.

Kunnostusprojekti aloitettiin, koska järven veden laatu oli heikentynyt, kalakuolemia esiintynyt laajassa mittakaavassa, sinilevä oli ainainen ongelma kesäisin ja järven virkistyskäyttö olematonta. Kaikelle tälle negatiiviselle kehitykselle haluttiin antaa päätepiste. Järvestä haluttiin taas elinvoimainen ja puhdas vesistö.
 
Kyseessä on merkittävä talkootyön voimannäyttö.

Tietoja Räyringinjärvestä:

Räyringinjärvi sijaitsee 'Suomen kapeimman vesistön', Kruunupyynjoen, keskijuoksulla Vetelissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Järven ala on 3,8 km², keskisyvyys 1,5 metriä ja suurin syvyys vajaat neljä metriä. Pienestä vesitilavuudesta johtuen järvi on rehevöitynyt.
 
Järven valuma-alue ei ole paljoa isompi kuin järvi itse, Perhonjoen vedenjakaja kulkee aivan lähellä järven itärantaa. Laskupuro, Pesuoja, virtaa Porasenjokeen, joka muutaman järven jälkeen muuttuu Kruunupyynjoeksi.
 
Kruunupyynjoen vesistön pinta-ala on 788 km² ja järvisyys 2,8 %. Vesistö on tasan sadan kilometrin pituinen, joten keskileveydeksi tulee vain 8 km. Räyringinjärvestä jonkin matkaa kaakkoon vesistö kuroutuu Ähtävänjoen ja Perhonjoen välissä kapeimmillaan vain reilun kilometrin levyiseksi.


Tässä tarinaa järven kunnostusprojektista:
 
Vetelissä sijaitsevan Räyringinjärven kunnostus on aloitettu järven vesipinnan laskulla.  Nyt alkaneessa kunnostuksen ensimmäisessä vaiheessa järvi pidetään talven 2014 – 2015 aikana puoli metriä normaalia alempana ja rantoja kunnostetaan. Järven laskun tavoitteena on sedimentin tiivistäminen jäätymisen seurauksena ja tätä kautta järven vesitilavuuden lisääminen. Vedenlaskun aiheuttamien haittojen vähentämiseksi järveä hapetetaan tulevan talven aikana kahden hapettimen avulla. Kunnostuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus asentaa järven pohjaan putki, jotta hapetonta vettä voidaan jatkossa johtaa pois syvänteestä ja parantaa näin järven tilaa.
 
Räyringinjärven ongelmana on pidempään ollut lisääntynyt vesikasvillisuus, leväkukinnot ja veden ajoittainen sameus.   Järvellä esiintyy talvisin hapettomuutta ja kalakuolemia. Järvi on yksi parhaista Keski-Pohjanmaan lintujärvistä. Järvellä pesii runsaslukuisina monia vesilintulajeja. Kunnostustöissä järvelle jätetään linnustolle tärkeitä järviruokoalueita pesimä- ja suojapaikoiksi.
Räyringinjärven kunnostus toteutetaan Räyringin kalastuskunnan, Vetelin kunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Kunnostuksen ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 90 000 euroa ja toisen vaiheen kustannukset 40 000 euroa. Valtio maksaa puolet kustannuksista ja paikalliset tahot toisen puolen.
 
Kunnostuksen yhteydessä yksityisten rantojen ruoppauksiin saa pääsääntöisesti ryhtyä sen jälkeen, kun vesipinta on laskenut luvan edellyttämälle tasolle.  Jos rannanomistajilla on tarvetta aloittaa työt ennen kuin vesi on laskenut lupapäätöksen edellyttämälle tasolle, tulee ruoppauksesta tehdä ilmoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen.  Järven vesipinta on nyt 30 sentin päässä kunnostuksen tavoitetasosta. Vesipinnan laskua pyritään nopeuttamaan äskettäin asennetulla toisella putkella. Viime päivien runsaat sateet ovat hidastaneet järven vedenpinnan laskua.
 
Räyringinjärven kunnostuksen suunnittelu alkoi vuonna 2004 ja Räyringin kalastuskunta sai kunnostukseen luvan vuonna 2008.
 
Pesuojan suu
 
 
 
Putki asennettu järven jäälle maaliskuussa 2015
 
 
Sakke tarkistaa työmaata
 

 
 
Kunnostettu Pesuoja, johon putki laskee
 
 
Vedenpinnan tarkkailulla on tärkeä osuus
 
 
Pesuojan uomaa


Järvi hengittää taas kesällä 2015

 

 
 

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Kotiseutuni maisemaa

Tässä maisemakuvia kotiseudultani

Kunta: Veteli
Kylä: Isokylä

Veteli (ruots. Vetil) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu3 343 ihmistä, ja sen pinta-ala on 520,91 km2, josta 18,60 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 6,66 asukasta/km2.

Vetelin naapurikunnat ovat Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Lappajärvi, Perho ja Vimpeli.
Veteli on tunnettu erityisesti Kemoran moottoriradasta, jossa järjestetään vuosittain valtakunnallisiakin moottoriurheilutapahtumia.

Vetelissä on muun muassa urheilutalo, jossa uimahalli, jalkapallo- ja pesäpallokenttiä ja urheilukenttä. Lisäksi Tunkkarilla, Räyringissä ja keskustassa on jääkiekkokaukalot. Vetelissä on useita uimarantoja, hotelli, päiväkoti, kolme alakoulua, yläkoulu ja lukio. Vetelin pääkirjasto on peruskorjattu ja laajennettu vuonna 2005. Vetelissä ilmestyy Perhonjokilaakso-paikallislehti.


Keski-Pohjanmaa (ruots. Mellersta Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa Merenkurkun rannalla. Sen naapurimaakunnat ovat Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Keski-Pohjanmaa jakautuu hallinnollisesti kahteen seutukuntaan, Kokkolan seutukuntaan ja Kaustisen seutukuntaan. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Keski-Pohjanmaan maakuntalintu on kiuru (Alauda arvensis), maakuntakukka on kissankello (Campanula rotundifolia), maakuntakala on siika (Coregonus lavaretus) ja maakuntakivi on gneissi. Keski-Pohjanmaalla yleisin gneissityyppi on kiillegneissi.

Keski-Pohjanmaan maakuntalaulu on Keski-Pohjanmaan laulu.

Maakunnan pinta-ala on 6 462,95 km², josta on maa-alueita 5 019,36 km², sisävesiä 199,53 km² ja merialueita 1 244,07 km². Suurin kunta pinta-alaltaan on Kokkola. Keski-Pohjanmaan kunnista Kokkolalla on eniten merialuetta ja Lestijärvellä eniten sisävesialuetta. Asukasluvultaan Keski-Pohjanmaa on Suomen maakunnista Suomen toiseksi pienin ja Suomen manneralueen pienin maakunta.

Nykyinen Keski-Pohjanmaan maakunta ei ole täysin sama asia kuin kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa, sillä kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa ulottuu maakunta- ja läänirajojen yli nykyisten Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien puolelle. Aikaisemmin myös Keski-Pohjanmaan maakunta ulottui myös nykyisen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle.
 
Kuvia Vetelistä
 
 
 
Raivaajapatsas katselee Vetelinjokilaaksoa Vetelin kirkolta
 
 Vetelin kirkko rakennettiin korkeimmalle kohdalla; kenties maamerkiksi ja suojaan tulvilta
 
Muistoissamme ikuisesti
 
 
Perhonjoki Tunkkarin sillan kohdalla; joki tunnetaan myös nimellä Vetelinjoki

Isokylä; taustalla Räyringinjärvi


  

 
 
Kylätie ja lehtometsää ja mäkiäkin löytyy 
 
Omaa taimikkoa; harvennus tehty 2013
 
 

Tyypillistä veteliläismaisemaa; maatalous on yhä tärkeä elinkeino
 
 

 
 
 
 
 
Kylän komein talo ja kattoremontti. Talo on tyypillinen hirsistä tehty vanha pohjalaistalo. Talo on rakennettu ns nälkävuosina 1860 -luvulla. Talo on siirretty nykyiselle paikalleen muutama vuosikymmen myöhemmin.
 
Soistunut Pirkkutainen Veteli-Vimpeli -tien varrella
 
Rämeikköä on runsaasti

 Perhonjoen uomaa Forsbackassa
  
 
Kuivaa kangasmetsää; kumpuilevaa maastoa

Istutettua koivikkoa
 
Pakettipelto
 
Hevoshaka ja viljelty pelto


 
Forsbackan laaksoa; Perhonjoki lipuu uomassaan
 
Ylämaan karjaa Isokylässä
 
Siirtolohkareita