Kotiseutuni merkittävin järvi, Räyringinjärvi, päätettiin kunnostaa pääosin talkoovoimin vuonna 2014-2015. Järven Isokylän puolesta rantaa ruopattiin, isoimmat karikot räjäytettiin ja järven pohjalle asetettiin 1400m pitkä putki. Putki halkoo matalan järven syvännettä ja se vie vettä ns Pesuojaan. Tavoitteena putkella on saada aikaan veden riittävä vaihtuminen.
Putki asennettiin järven jäälle maaliskuussa 2015 ja neljän metrin välein putkeen kiilattiin betonipainot, joista kukin painaa 80kg. Putki painui aluksi pohjaan, mutta nousi sinne jääneen ilman vaikutuksen myötä osittain pinnalle. Putkeen porattiin reikiä ja niin se saatiin painumaan pohjaan.
Kunnostusprojekti aloitettiin, koska järven veden laatu oli heikentynyt, kalakuolemia esiintynyt laajassa mittakaavassa, sinilevä oli ainainen ongelma kesäisin ja järven virkistyskäyttö olematonta. Kaikelle tälle negatiiviselle kehitykselle haluttiin antaa päätepiste. Järvestä haluttiin taas elinvoimainen ja puhdas vesistö.
Kyseessä on merkittävä talkootyön voimannäyttö.
Tietoja Räyringinjärvestä:
Tässä tarinaa järven kunnostusprojektista:
Tietoja Räyringinjärvestä:
Räyringinjärvi sijaitsee 'Suomen kapeimman vesistön', Kruunupyynjoen, keskijuoksulla Vetelissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Järven ala on 3,8 km², keskisyvyys 1,5 metriä ja suurin syvyys vajaat neljä metriä. Pienestä vesitilavuudesta johtuen järvi on rehevöitynyt.
Järven valuma-alue ei ole paljoa isompi kuin järvi itse, Perhonjoen vedenjakaja kulkee aivan lähellä järven itärantaa. Laskupuro, Pesuoja, virtaa Porasenjokeen, joka muutaman järven jälkeen muuttuu Kruunupyynjoeksi.
Kruunupyynjoen vesistön pinta-ala on 788 km² ja järvisyys 2,8 %. Vesistö on tasan sadan kilometrin pituinen, joten keskileveydeksi tulee vain 8 km. Räyringinjärvestä jonkin matkaa kaakkoon vesistö kuroutuu Ähtävänjoen ja Perhonjoen välissä kapeimmillaan vain reilun kilometrin levyiseksi.
Tässä tarinaa järven kunnostusprojektista:
Vetelissä sijaitsevan Räyringinjärven kunnostus on aloitettu järven vesipinnan laskulla. Nyt alkaneessa kunnostuksen ensimmäisessä vaiheessa järvi pidetään talven 2014 – 2015 aikana puoli metriä normaalia alempana ja rantoja kunnostetaan. Järven laskun tavoitteena on sedimentin tiivistäminen jäätymisen seurauksena ja tätä kautta järven vesitilavuuden lisääminen. Vedenlaskun aiheuttamien haittojen vähentämiseksi järveä hapetetaan tulevan talven aikana kahden hapettimen avulla. Kunnostuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus asentaa järven pohjaan putki, jotta hapetonta vettä voidaan jatkossa johtaa pois syvänteestä ja parantaa näin järven tilaa.
Räyringinjärven ongelmana on pidempään ollut lisääntynyt vesikasvillisuus, leväkukinnot ja veden ajoittainen sameus. Järvellä esiintyy talvisin hapettomuutta ja kalakuolemia. Järvi on yksi parhaista Keski-Pohjanmaan lintujärvistä. Järvellä pesii runsaslukuisina monia vesilintulajeja. Kunnostustöissä järvelle jätetään linnustolle tärkeitä järviruokoalueita pesimä- ja suojapaikoiksi.
Räyringinjärven kunnostus toteutetaan Räyringin kalastuskunnan, Vetelin kunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Kunnostuksen ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 90 000 euroa ja toisen vaiheen kustannukset 40 000 euroa. Valtio maksaa puolet kustannuksista ja paikalliset tahot toisen puolen.
Kunnostuksen yhteydessä yksityisten rantojen ruoppauksiin saa pääsääntöisesti ryhtyä sen jälkeen, kun vesipinta on laskenut luvan edellyttämälle tasolle. Jos rannanomistajilla on tarvetta aloittaa työt ennen kuin vesi on laskenut lupapäätöksen edellyttämälle tasolle, tulee ruoppauksesta tehdä ilmoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Järven vesipinta on nyt 30 sentin päässä kunnostuksen tavoitetasosta. Vesipinnan laskua pyritään nopeuttamaan äskettäin asennetulla toisella putkella. Viime päivien runsaat sateet ovat hidastaneet järven vedenpinnan laskua.
Räyringinjärven kunnostuksen suunnittelu alkoi vuonna 2004 ja Räyringin kalastuskunta sai kunnostukseen luvan vuonna 2008.
Pesuojan suu
Putki asennettu järven jäälle maaliskuussa 2015
Sakke tarkistaa työmaata
Kunnostettu Pesuoja, johon putki laskee
Vedenpinnan tarkkailulla on tärkeä osuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti